Outo vieras Mopsitalossa

Sehän oli vain rakennusmestari Fredrikson. Innokkaana hamstraajana sekä rymsteeraajana tunnettu Fredi tuli tsekkaamaan remontin.

Lyhyen tutustumiskierroksen jälkeen Fredi antoi mielipiteensä.

Perhe Mopsikas

Päätin hieman karsia talon asukasmäärää. Minua häiritsi kun kaikki mopsihahmoni eivät olleet samassa mittakaavassa. Neljä mopsia sopi keskenään hyvin yhteen, joten heistä muodostui perhe Mopsikas :)

Tässä Mopsikkaiden perheen vanhemmat, Percival "Percy" ja Francine "Frankie". Percyn olen ostanut lelukaupasta Viron laivalta. Frankie puolestaan on New Yorkin tuliainen. Kansainvälistä sakkia! Frankie ei valitettavasti ole mikään muotovalio, mutta Percy rakastaa häntä silti ;)

Perheeseen kuuluu kaksi lasta, musta Pearl-tyttö ja Percy Junior eli tuttavallisemmin Peanut. Hekin ovat laivatuliaisia. Aluksi hahmot olivat yhdessä tällaisen ruohomättään päällä. Mielestäni se oli epäkäytännöllistä, joten leikkelin mopsivauvat alustasta irti.

Happy family!

Tapettia taloon

Pinkki on päivän sana. Talon vinttihuone, eli "lastenhuone" sai seinilleen syötävän suloiset cupcake-paperit. Voisin huolia samanlaiset tapetit omaankin kämppääni :D Myös mopsivauva näyttää pitävän uudesta huoneestaan.

Lattian päällystin huopakankaalla, mutta liimaus ei vaikuta kovin kestävältä. Voi olla, että joudun vielä kiinnittämään lattiamateriaalin uudelleen. Tämä on kuitenkin hyvä alku! Seuraavaksi keittiön kimppuun. 

Väriä pintaan

Mopsitalon remontti etenee. Siniset seinät ovat enää pelkkä muisto. Ostin Clas Ohlsonilta vaaleanpunaista huonekalumaalia, joka sopi puupinnalle täydellisesti. Parin maalikerroksen jälkeen talo alkaa näyttää jo aivan erilaiselta!

Kukkatapetit saavat myös väistyä. Olen jo hamstrannut kivoja papereita seiniä varten. Sitten kun maali kuivuu, aloitan talon tapetoinnin :) Haluaisin myös päällystää talon savupiipun jollakin tiilikuvioisella paperilla. Sellaista en ole kuitenkaan vielä löytänyt. Jos joku tietää, mistä tiilikuosia löytyy, arvostan vinkkiä!

Näperrellessäni olen huomannut, etten tosiaan ole maailman huolellisin tai taitavin käsityöihminen. Tästä talosta tuskin tulee niin upea, mitä olen nähnyt nukkekotiharrastajien blogeissa. Minulla on aina ollut paha tapa verrata itseäni muihin. Yritänkin nyt muistaa, että teen tätä taloa ITSEÄNI VARTEN. Talosta tulee minun näköiseni, hyvässä kuin pahassa. Ehkä vielä jonakin päivänä pystyn heittämään itsekriittisyyden romukuoppaan. 

Kotiin tutustumassa

- Tää on meidän huone! Meillä on paljon tilaa leikkiä!

- Mä en tykkää Väiski Vemmelsäärestä...

- Kultaseni, joulu meni jo...

- Kohta se taas tulee!

- Minusta tuntuu, että olen kukkien ympäröimänä.

- Löysinpäs teidät! Koska ruvetaan remppaamaan?

Alku

Olipa kerran pieni tyttö. Tyttö sai lahjaksi käytetyn, omakätisesti nikkaroidun nukkekodin. Nukkekoti maalattiin siniseksi Muumitalon hengessä. Koti palveli tytön leikeissä uskollisesti monta vuotta. Sitten se hautautui varastoon vuosikausiksi. Eilen talo kaivettiin esille. Aikuiseksi kasvanut tyttö tarvitsi taloa jälleen.

Minä olen se tyttö, joka koki eilen inspiraation puuskan. Vierailu Porvoon vanhassa kaupungissa, Riimikko-lelukaupassa ja nukkemuseossa saattoi vaikuttaa asiaan. Oli miten oli, aikomuksenani on kunnostaa vanha nukkekoti taas edustuskelpoiseksi. Salaa olen haaveillut jo kauan vastaavasta projektista.

Lähtötilanne on tämä. Tapetit repsottavat ja talon seiniä on koristeltu tarroilla. En myöskään fanita täysillä sinisenruskeaa värimaailmaa, joten sekin tulee muuttumaan. Tähän taloon ei myöskään enää muuta nukkeja. Tästä tulee mopsitalo.

Olen keräillyt mopsiaiheisia figuureja muutaman vuoden ajan. Mopsit ovat juuri sopivan kokoisia nukketalon asukeiksi. Haluan talosta hauskan sisustuselementin, joka myös miellyttää silmää. Kärsivällisyyteni ja taitoni tuskin riittävät kovin pikkutarkkaan näpertelyyn. Teen tätä omaksi ilokseni ja jaksamiseni mukaan.

Tervetuloa seuraamaan projektin etenemistä! :)